Istun kotona sohvalla ja mietin miksi ihmeessä mulla on sellainen olo koko ajan, että pitäisi tehdä jotain. En vaan osaa rauhoittua. Onko mulla alkanut jokin keväinen pesänrakennusvietti jylläämään, kun en vaan voi olla ja rentoutua? Kirjoitin How to Create Happiness -postauksessa siitä millaiset asiat tekevät mut onnelliseksi ja samalla olen mietiskellyt mikä saa verenpaineeni nousemaan. Yksi verenpaineennostattaja on epäsiisti koti. Älkää ymmärtäkö väärin, en ole todellakaan mikään siivousintoilija, mutta vähemmästäkin palaa pinna. Aina kun on saanut siivottua, ei mene kuin hetki, että kämppä on taas kaaoksen vallassa. Illalla on yllättävän vaikea rentoutua hyvän sarjan ääressä kun tietää, että ei ne tiskit sieltä tiskialtaasta television näyttöä tuijottamalla katoa. Samaten vaatteet. Kaksi urheilevaa aikuista käyttää yllättävän paljon vaatteita viikon aikana. Tässä taloudessa mounteverestimäinen vaatekasa makuuhuoneen lattialla ei ole ihme eikä mikään. Tästä syystä vihaan myös yllätysvierailuja. Ei kodin tarvitse mikään täydellinen olla, mutta jokin roti siinäkin täytyy olla 😀

Olen pohtinut useaan otteeseen miksi ihmeessä se koti on niin vaikea pitää siistinä. Yksi syy on tietynlainen laiskuus ja ajanpuute, mutta ehdottomasti myös se, että meillä on ihan järkyttävän paljon tavaraa. Ja vielä täysin turhaa sellaista. Ennen siivoaminen ei ole tuntunut haastavalta, mutta nyt kun tavaraa on sen verran paljon, musta tuntuu ettei tavarat mahdu sinne minne niiden kuuluisi mahtua. Mä olen just sellainen järjestelijätyyppi, että kaikilla tavaroilla tulee olla oma paikkansa. Nyt tavarat ovat aivan hujan hajan.

Ollaan nyt asuttu asunnossamme seitsemän vuotta ja kaappeihin on kertynyt sinä aikana vaikka ja mitä. Vaatekaapit tulee aika-ajoin siistittyä, mutta mites tuo yksi Malm-lipasto, joka on niin täynnä paperiroskaa, ettei sitä saa edes auki? Mä en itseasiassa tiedä edes mitä kaikkea siellä on. Tai mites kun löysin kaapista kahdeksat 120 senttisen sängyn lakanat, vaikka meillä on ollut 160 senttinen sänky kolmisen vuotta?

Sain työkaverilta inspiraation käydä kodin tavaroita läpi ajatuksella ja heittää kaiken turhan pois. Aloitin projektin näistä aikaisemmin mainituista lakanoista sekä pyyhkeistä. Sen jälkeen siirryin vaatteisiin. Jo pelkästään näistä kertyi tavaraa kolmen jätesäkillisen verran. Osan laitoin vaatekierrätykseen, osan roskiin. Lajittelun periaatteena mietin, että ostaisiko joku näitä oikeasti. Vaatteista on läpikäymättä vielä kengät ja takit. Jäljelle tulee toivottavasti jäämään vain tavaroita, joista oikeasti pidän. Esimerkkinä ylläolevat kultaiset loaferit ja musta Ralph Laurenin laukku. Mieti kun vaatekaappisi olisi täynnä lempivaatteitasi? Eikö pukeutuminen olisikin silloin helppoa? Siinä olisi taas yksi murhe vähemmän.

Kuvittelen vielä ainakin tässä vaiheessa, että kun saan karsittua turhaa tavaraa, siivous helpottuu huomattavasti ja koti pysyy helpommin siistinä. Näin minulla olisi ainakin yksi murhe vähemmän. Kuluttaisin vähemmän aikaa kodin siisteyden ylläpitoon ja varsinkin siitä murehtimiseen. Kulutan nimittäin välillä aivan luvattoman paljon energiaa siihen, että murehdin kodin epäsiisteyttä. Senkin ajan voisi käyttää johonkin mukavampaan.

En ole vielä lukenut KonMari-kirjaa, mutta tarkoituksena olisi lukea jossain vaiheessa tämä opas. Oletteko te lukeneet sitä? Oletteko oikeasti saaneet mielenrauhan sillä, että olette raivanneet kotinne? Mua osittain ärsyttää hypetys tuon kirjan ympärillä, mutta toisaalta mua kiinnostaa sen tuoma järjestys. Saa nähdä tuoko järjestys elämään onnea yhtään sen enempää. Aion ainakin kokeilla, sillä meillä on aivan tarpeeksi tavaraa. Psst. Suosittelen aiheeseen liittyvää dokkaria Netflixistä nimeltä The Minimalists.

Millaisia kokemuksia teillä on kodin täydellisestä raivaamisesta?

Seuraa blogia Facebookissa, InstagramissaBloglovinissa tai Blogit.fissä.

Vastaa

css.php