Farkkuhaalari – Hot or Not?
Voitko Sä Hyvin?
Treeniviikkoni – Miten Treenaan Nyt?
Tarpeeksi Tavaraa
Käynnistymisvaikeuksia Loman Jälkeen
10 Havaintoa Lontoosta

Wellness

Tarpeeksi Tavaraa

Istun kotona sohvalla ja mietin miksi ihmeessä mulla on sellainen olo koko ajan, että pitäisi tehdä jotain. En vaan osaa rauhoittua. Onko mulla alkanut jokin keväinen pesänrakennusvietti jylläämään, kun en vaan voi olla ja rentoutua? Kirjoitin How to Create Happiness -postauksessa siitä millaiset asiat tekevät mut onnelliseksi ja samalla olen mietiskellyt mikä saa verenpaineeni nousemaan. Yksi verenpaineennostattaja on epäsiisti koti. Älkää ymmärtäkö väärin, en ole todellakaan mikään siivousintoilija, mutta vähemmästäkin palaa pinna. Aina kun on saanut siivottua, ei mene kuin hetki, että kämppä on taas kaaoksen vallassa. Illalla on yllättävän vaikea rentoutua hyvän sarjan ääressä kun tietää, että ei ne tiskit sieltä tiskialtaasta television näyttöä tuijottamalla katoa. Samaten vaatteet. Kaksi urheilevaa aikuista käyttää yllättävän paljon vaatteita viikon aikana. Tässä taloudessa mounteverestimäinen vaatekasa makuuhuoneen lattialla ei ole ihme eikä mikään. Tästä syystä vihaan myös yllätysvierailuja. Ei kodin tarvitse mikään täydellinen olla, mutta jokin roti siinäkin täytyy olla 😀

Olen pohtinut useaan otteeseen miksi ihmeessä se koti on niin vaikea pitää siistinä. Yksi syy on tietynlainen laiskuus ja ajanpuute, mutta ehdottomasti myös se, että meillä on ihan järkyttävän paljon tavaraa. Ja vielä täysin turhaa sellaista. Ennen siivoaminen ei ole tuntunut haastavalta, mutta nyt kun tavaraa on sen verran paljon, musta tuntuu ettei tavarat mahdu sinne minne niiden kuuluisi mahtua. Mä olen just sellainen järjestelijätyyppi, että kaikilla tavaroilla tulee olla oma paikkansa. Nyt tavarat ovat aivan hujan hajan.

Ollaan nyt asuttu asunnossamme seitsemän vuotta ja kaappeihin on kertynyt sinä aikana vaikka ja mitä. Vaatekaapit tulee aika-ajoin siistittyä, mutta mites tuo yksi Malm-lipasto, joka on niin täynnä paperiroskaa, ettei sitä saa edes auki? Mä en itseasiassa tiedä edes mitä kaikkea siellä on. Tai mites kun löysin kaapista kahdeksat 120 senttisen sängyn lakanat, vaikka meillä on ollut 160 senttinen sänky kolmisen vuotta?

Sain työkaverilta inspiraation käydä kodin tavaroita läpi ajatuksella ja heittää kaiken turhan pois. Aloitin projektin näistä aikaisemmin mainituista lakanoista sekä pyyhkeistä. Sen jälkeen siirryin vaatteisiin. Jo pelkästään näistä kertyi tavaraa kolmen jätesäkillisen verran. Osan laitoin vaatekierrätykseen, osan roskiin. Lajittelun periaatteena mietin, että ostaisiko joku näitä oikeasti. Vaatteista on läpikäymättä vielä kengät ja takit. Jäljelle tulee toivottavasti jäämään vain tavaroita, joista oikeasti pidän. Esimerkkinä ylläolevat kultaiset loaferit ja musta Ralph Laurenin laukku. Mieti kun vaatekaappisi olisi täynnä lempivaatteitasi? Eikö pukeutuminen olisikin silloin helppoa? Siinä olisi taas yksi murhe vähemmän.

Kuvittelen vielä ainakin tässä vaiheessa, että kun saan karsittua turhaa tavaraa, siivous helpottuu huomattavasti ja koti pysyy helpommin siistinä. Näin minulla olisi ainakin yksi murhe vähemmän. Kuluttaisin vähemmän aikaa kodin siisteyden ylläpitoon ja varsinkin siitä murehtimiseen. Kulutan nimittäin välillä aivan luvattoman paljon energiaa siihen, että murehdin kodin epäsiisteyttä. Senkin ajan voisi käyttää johonkin mukavampaan.

En ole vielä lukenut KonMari-kirjaa, mutta tarkoituksena olisi lukea jossain vaiheessa tämä opas. Oletteko te lukeneet sitä? Oletteko oikeasti saaneet mielenrauhan sillä, että olette raivanneet kotinne? Mua osittain ärsyttää hypetys tuon kirjan ympärillä, mutta toisaalta mua kiinnostaa sen tuoma järjestys. Saa nähdä tuoko järjestys elämään onnea yhtään sen enempää. Aion ainakin kokeilla, sillä meillä on aivan tarpeeksi tavaraa. Psst. Suosittelen aiheeseen liittyvää dokkaria Netflixistä nimeltä The Minimalists.

Millaisia kokemuksia teillä on kodin täydellisestä raivaamisesta?

Seuraa blogia Facebookissa, InstagramissaBloglovinissa tai Blogit.fissä.

Fitness

Käynnistymisvaikeuksia Loman Jälkeen

En tiedä onko teillä samaa ongelmaa, mutta olen huomannut, että minun saattaa olla todella vaikea päästä takaisin omiin rutiineihini loman jälkeen. Viime viikko oli treenien suhteen täysin suossa tarpomista, joten jätin sitten suosiolla loppuviikon treenit kevyemmiksi. Mua jostain syystä väsytti tuo reissu jälkikäteen niin paljon, että vasta maanantaina vireystilani oli takaisin normaalissa. Nukuin joka päivä työpäivän jälkeen päikkäritkin kunnon yöunien kera. Onneksi nyt on saatu arki takaisin raiteilleen!

Alkuviikon treenin kulkivat tietysti viikonloppuisten fitneksen EM-kisojen vuoksi erittäin hyvällä motivaatiolla. Erityisen tyytyväinen olin kun Sherko Eliassi otti toisen EM-kultansa men’s physiquessa. Siinä vasta on huippulahjakas urheilija, joka on samalla nöyrä ja määrätietoinen. Just sellainen kuin mestarin tuleekin olla. Onnea vielä kertaalleen Sherko!

Mä olen ottanut tuon valmennuksen tekemän treeniohjelman lisäksi itselleni kaksi treenitavoitetta tälle vuodelle. Haluaisin nimittäin kyykätä täydellisellä tekniikalla ainakin oman painoni (joo tiedän, oon heikko, mutta tekniikka ennen kaikkea) sekä penkata 60 kiloa. Meillä on nimittäin juhannuksena mökillä leikkimieliset olympialaiset, jonka yksi rasti on penkkikisa enkä halua hävitä sitä taas. Mulla oli viimeksi kunnolla kotiinpäin vedetyt sinclairit ja olin silti huonoin 😀 Ja olympialaisten lisäksi, onhan penkkaaminen ja muu voimailu ihan hauskaa muutenkin! Olen tässä mietiskellyt myös, että pitäisikö opetella myös tempauksen alkeet? Idean tähän sain kun kävin tällä viikolla Catien kanssa kahvilla ja hän kertoi omista suunnitelmistaan painonnoston parissa. Catien hauskaa Youtube-kanavaa voit seurata täältä. He said my legs are weak-jaksossa seikkailee mm. allekirjoittaneen avopuoliso valmentajan roolissa 😉

Millaisia treenitavoitteita teillä on tälle vuodelle?
Seuraa blogia Facebookissa, InstagramissaBloglovinissa tai Blogit.fissä.

Travels

10 Havaintoa Lontoosta

Uusi ja vanha yhdistyy Lontoossa mielenkiintoisesti. Varsinkin Thamesin rannalla huomaa miten vanhojen rakennusten rinnalle on kohonnut huippumoderneja rakennuksia siellä sun täällä. Mielestäni osa Lontoon charmista koostuu juuri tästä rohkeasta rakentamisesta.

Rakentamisesta vielä puheenollen. Lontoossa (tai Isossa-Britanniassa yleensä) on paljon kevyempi säännöstely monessa suhteessa verrattuna Suomeen. Esimerkiksi rivitaloissa asukas saa nähtävästi itse päättää minkä värinen tai mitä pintamateriaalia hänen osionsa rivitalosta on. Varsinkin kaupungin laitamalla näkyi paljon rakennuksia, jonka ulkomateriaalit olivat yhden asukkaan osalta tiiltä, toiselta osalta valkoista rappausta ja kolmannessa oli aivan erilaiset ikkunat kuin lopuissa. Jopa kattomateriaalit saattoivat olla keskenään erilaiset. Mielenkiintoista.

Pubikulttuuri on todella valloillaan. Ihmiset hengailevat vapaa-ajallaan mielellään perinteisissä pubeissa ja pariskunnat saattavat lähteä sunnuntaina syömään Sunday Roastia. Vanhoja pubeja löytyy pitkin kaupunkia. Pubit ovat hyvin perinteisesti sisustettuja.

Jokapaikassa saa enemmän tai vähemmän jonottaa, koska ihmisiä on niin jumalattoman paljon. Kuulemma nyt keväällä ei ole vielä niin paljon turisteja kuin kesällä. Kuinka paljon sakkia tuolla oikein silloin on, kun nytkin ihmisiä oli aivan valtava määrä?!

Uutisissa näytettiin kaupunginosille omat sääennusteensa.

Lontoo on täynnä ilmaisia, erittäin korkealaatuista kulttuuria tarjoavia museoita, jotka keräävät mm. hyväntekeväisyyskolehdeilla rahaa. Ilmaisia ovat esimerkiksi National Gallery, British Museum, Tate Modern ja Imperial War-museo. Toisaalta sitten taas kaupungista löytyy myös täysin kaupallisia nähtävyyksiä, kuten Madame Tussaudin vahakabinetti sekä London Eye.

Ihmiset ovat erittäin kohteliaita ja valmiita auttamaan. Muiden huomioiminen ja kohteliaat sanat arkipäivää, jota jään ehdottomasti kaipaamaan. Lontoossa saatetaan kaupan kassalla kehua takkiasi tai kahvilassa hiusväriäsi. Tai sitten kun törmäät itse vahingossa johonkuhun, sinulta pyydetään kohteliaasti anteeksi. On tämä sitten aitoa tai opeteltu tapa, rakastin sitä!

Lontoossa on paljon teattereita ja musikaalit ovat arkipäivää. Teatteriin sai ottaa mukaan omat eväät tai käydä ostamassa kuohuvaa alakerran aulabaarista.

Kaupunki on todella kansainvälinen. Yhden päivän aikana saattoi kuulla puhuttavan englannin lisäksi noin kahtakymmentä kieltä.

Aamupalakulttuuri on kehittyneempää kuin Suomessa. Siinä missä Suomessa aamupala syödään lähes poikkeuksetta kotona, oli lähes jokaikisellä metroasemalla tai kahvilassa jonkinnäköinen on-the-go -aamupalatarjonta terveellisista vaihtoehdoista hieman epäterveellisempiin.

Onko muilla Lontoossa käyneiltä samanlaisia kokemuksia?

 

Seuraa blogia Facebookissa, InstagramissaBloglovinissa tai Blogit.fissä.
css.php