Category

Outfits

Category

Pray for Turku – Pray for us

Tuntuu hassulta kirjoittaa tätä postausta. Postausta, josta suunnittelin viikonlopun kunniaksi aivan erilaista, jotain hieman piristävämpää, mutta tämän päivän tapahtumat eivät voi olla vaikuttamatta siihen. Tarkoituksena oli laittaa alekoodia vaatteiden verkkokauppaan, mutta se tuntuu aika turhamaiselta nyt. Samoin omat hymyilevät kasvot kuvissa. Nyt ei paljoa hymyilytä. Ironisesti satuttiin ottamaan nämä kuvat vielä parinsadan metrin päästä hyökkäyspaikasta.

Otsikoksi en keksinyt parempaa. En ole edes kauhean uskonnollinen, mutta kyllä oman pienen kotikaupungin tapahtumat pysäyttävät. Varsinkin jos on itse tuolloin paikalla. Lähdin töistä tänään hieman aikaisemmin, jotta ehtisin varmasti bussiin. Myöhästyin siitä kuitenkin ja jäin odottelemaan keskustassa seuraavaa. Kirjoittelin rauhassa viikonlopun to do-listaa, kunnes huomasin, miten ympärilläni olevat ihmiset alkoivat liikehtimaan epänormaalin kiihkeästi. Kuuntelin sivukorvalla kahden naisen hermostunutta keskustelua siitä, miten heitä vastaan oli juossut ihmisiä, jotka olivat varoittaneet menemästä keskustaan. Muutama lauseenvaihto taposta, sapelista ja kuolleesta henkilöstä. Monta miestä jahtaa jossain jotain. Mitä täällä tapahtuu?! Suuri epätietoisuus ihmisten kasvoilla paljasti, ettei ollut kyse mistään tavallisesta perjantaikahakasta. No, ei sellainenkaan tavallinen olisi Turun kaduilla kesken päivää, mutta kuitenkin.

Poliisiautoja ajoi pillit puhkuen ohi. Välillä ambulansseja. Menin jossain vaiheessa laskuissa sekaisin. Epätietoisuus oli valtava ja tuli vain sellainen olo, että täältä on päästävä välittömästi pois. En tiennyt olimmeko juuri nyt itsekin vaarassa siinä pysäkillä seisoessamme. Yritin kaikista mahdollisista paikoista etsiä jotain tietoa tapahtuneesta. Ei missään mitään. En tiennyt oliko hyökkääjiä kuinka monta ja olivatko he vielä vapaalla jalalla. Olin tarpeeksi kaukana tapahtumapaikasta, että en tiennyt varmasti mitä oli tapahtunut, mutta näin silti Aurakadun ja Yliopistonkadun kulman olevan sekaisin. Hyppäsin ekaan vastaantulevaan bussiin, jotta pääsisin mahdollisimman kauas keskustasta. Soittaisin sitten taksin jostain kotiin.

Bussi kulki hyökkäyspaikan ohi. Maassa makasi eloton verinen ruumis. Brahenkadun puoli Puutorilla oli tukittu poliisiautoilla. Kävelen aina tuota kyseistä reittiä kuntosalille, joten oli onni onnettomuudessa, että juuri tänään olin päättänytkin mennä treenaamaan toiselle salille. Tai enhän nyt enää ollut menossa yhtään minnekään muualle kuin mahdollisimman kauas keskustasta.

Samalla puhelin alkoi täyttymään viesteistä. Toljotin niitä hetken, kunnes iski suuri huoli omasta pikkuveljestäni, joka tulee koulusta keskustan kautta kotiin. Soitin ensimmäisenä äidilleni ja itkua pidätellen takeltelin, että ovathan kaikki perheenjäsenet kotona juuri nyt. Olivathan he. Onneksi veljeni oli päässyt jo aikaisemmin koulusta.

Mulle iski bussissa sellainen epätodellinen pelon tunne, jota en ole ennen kokenut. Tai kylläpäs olen. Fiilis tuntui vähän samalta kuin silloin kun toinen pikkuveljeni kuoli. Sellainen suru, epätoivo ja shokki samaan aikaan. Nyt jälkeenpäin se tuntuu vähän naurettavalta, sillä mullehan ei edes käynyt mitään. Kai mä saan silti tuntea näin?

Meni tämän illan suunnitelmat uusiksi, sillä en ole pystynyt olla selaamatta somea. Hirveää spekulaatiota osassa, kun juuri mistään ei pystytä vielä olemaan varmoja. Jossain väitettiin, että Saksassakin olisi tapahtunut jotain, mutta en löytänyt siitä mitään tietoa. Miten tässä mielentilassa voi mennä edes nukkumaan?

Miten Turun tapahtumat vaikuttivat teidän elämäänne?
Shortly in English:

There was a stabbing attack at my home city today and I was there. I planned to post something else (that’s why I’m smiling in these pictures) but feeling angry and sad at the moment.

Kesän kohokohta — Ruisrock 2017

Ihanaa lauantaita kaikille! Yksi päivä Ruissia takana ja vielä tämä lauantai edessä. Tiedän jo nyt, että tämä viikonloppu on yksi tämän kesän kohokohtia — Ruisrock ei petä koskaan! Varsinkaan jos lähtee rokkaamaan näin hyvällä porukalla. Etkoilimme kavereidemme luona cheer-jengin kanssa muutaman helsinkilaisvahvistuksen kera, josta lähdimme sitten viiden maissa polkemaan kohti Ruissaloa. Vaikka olen muuten varsin nihkeä pyöräilijä, on pyörä Ruissin aikana ehdottomasti kätevin liikkumäväline — matka taittuu näppärästi eivätkä maisematkaan mitkään hullummat ollut. Helsinkiläisetkin pääsivät perinteiselle Föri-risteilylle ja täytyihän heitä sivistää myös kumpi puoli kaupunkia on ”täl pual jokke”. Tuli semisti junttifiilis tätä heille selittäessä, mutta minkäs teet.

En ole muuten itse edes syntyperäinen turkulainen, sillä olen muuttanut tänne Keski-Suomesta vasta alakoulun aikoihin. Tästä huolimatta tunnen itseni turkulaiseksi, onhan sitä tullut asuttua täällä jo vajaa 20 vuotta. Jos ei muuten niin ainakin puheesta turkulaisuus paistaa hyvinkin pitkälle. Ainakin kuuleman mukaan. Ei ole nimittäin yksi tai kaksi kertaa kun siitä on huomautettu 😀

Sattuipa muuten taas kerran aivan loistava keli Ruissi-viikonlopulle vaikka alkuviikosta sai vedellä suurinpiirtein villahousuja jalkaan. Tässä viikonlopussa on pakko olla jotain taikaa, sillä en muista juhlineeni kertaakaan kylmällä kelillä tai sateella. Lämpöä oli nytkin perjantaina yli 20 astetta eikä illallakaan tarvinnut heittää pidempää vaatetta päälle kuin vasta kotimatkalla. Myös tämä lauantai näyttää varsin lupaavalta huomisesta sunnuntaista puhumattakaan. Saisi nämä ilmat jatkua viikonlopunkin yli!

Perjantain Ruissi-asuksi valitsin tällaisen mahdollisimman mukavan haalarin H&M alennusmyynneistä. Kengätkin on valittu tarkan empiirisen tutkimuksen perusteella. Mikään ei voita festareilla ryvettyneitä Converseja, joissa on vielä kunnon pohjalliset. Aivan kuin pilvellä kävelisi. Olen muutaman kerran tehnyt sen virheen, että olen lähtenyt matkaan aivan lättäpohjaisilla sandaaleilla. Se on muuten jaloille aivan tuskaa. Mulla taisi samalla kertaa kantapäätkin tulehtua. Tästä erheestä oppineena ei ole tarvinnut enää miettiä mitä jalkaansa laittaisi 😀

Ostin samoista aleista myös aurinkolasit, sillä festareille ei kestä ottaa yhtään arvokkaampia arskoja mukaan, koska mulla on ollut traditiona hävittää ne. Nyt tosin näyttäisi siltä että nämä yksilöt ovat vielä tallessa. Onneksi mulla on tämä päivä aikaa hävittää ne jos en eilen onnistunut 😉

Onko teistä monikin rokkailemassa tänä viikonloppuna Ruissalossa?

Seuraa blogia FacebookissaInstagramissaBloglovinissa tai Blogit.fissä.

Sitä on tultu vanhaksi

Paita Fila (täältä*) // Mommyfarkut Gina Tricot

Tsissus miten voi yksi ihminen tuntea itsensä niin mummoksi, kun ei ole vieläkään näin perjantaina palautunut juhannuksesta. Mua on nyt koko viikon väsyttänyt aivan vietävästi, vaikka olen nukkunut 8-9 tuntia yössä. Aamut ovat menneet kuin sumussa ja illalla on pitänyt päästä yhdeksän jälkeen sänkyyn makoilemaan. En muistanutkaan kuinka paljon muutama valvottu yö voi vaikuttaa vireystilaan 😀 Miten sitä on ikinä nuorempana jaksanut valvoa ja olla vielä seuraavana aamuna niin pirteä? Pahimmillaan olen lähtenyt joskus kahden tunnin yöunien jälkeen töihin. Nukuin muutenkin ennen nykyisen avopuolisoni tapaamista aivan liian vähän öisin. Mulle oli silloin 7 tuntia yöunta jo varsin hyvä saavutus. Toista se on nyt.

Olen todella iloinen, että K on tuonut elämääni nykyiset iltarutiinini. Ilman häntä puuhailisin illalla vielä varmaan kaikkea aivan turhaa ja nukkuisin ainakin kolme tuntia vähemmän yössä kuin nykyään. Muutaman iltavinkkini olenkin jo jakanut tässä postauksessa. Millainenkohan vireystilani olisi jatkuvasti jos nukkuisin vähemmän? Yhtä väsynyt kuin nyt juhannuksen jälkeen vai olisinkohan vain tottunut siihen tunteeseen, kun ei jaksaisi tehdä yhtään mitään? Sellaiseen yleiseen saamattomuuteen. Huh, kai tämä tästä kohta tasoittuu takaisin normaaliksi. Sunnuntaiaamuna aion nukkua niin pitkään kuin pystyn.

Millaisia nukkujia te olette? Tarvitteko öisin paljon unta vai pärjäättekö hieman lyhyemmällä unella?
Entä vaikuttaako valvominen teihin yhtä pahasti minuun? Psst. toi mun paita on muuten alennuksessa JunkyYardilla*!

Sisältää mainoslinkkejä*

Seuraa blogia FacebookissaInstagramissaBloglovinissa tai Blogit.fissä.

css.php