Archive

maaliskuu 2017

Browsing

How to Sculpt your Booty – Vinkit pakaratreeniin

Osaatko sä treenata pakaroita? Mä en ole aina osannut. Pakaroiden aktivointi ei ole aina ollut mulle päivänselvä asia, sillä useimmiten jalkaliikkeet ohjautuivat aikaisemmin lähes poikkeuksetta liikettä hallitseville etureisille. Oli aivan sama tekikö kyykkyjä tai jalkaprässiä kun ensimmäisenä loppui etureisistä puhti. Jokunen vuosi siinä meni, mutta aktiivisen ajatustyön (ja tietysti treenin, joka on luonnollisesti kaiken a ja o) jälkeen mä olen vihdoin löytänyt kannikkani! Terhakkaa, veistosmaista pakaraa rakentaessa lihaskasvun stimuloiminen on erittäin tärkeää, mutta ennen kuin pystyin keskittymään lihaskasvuun, minun oli opittava ensin aktivoimaan kunnolla pakarani. Listasin alle kolme omaa konkreettistä vinkkiäni miten olen löytänyt treenituntuman.

Pakaran aktivaation lisääminen

Lämmittele pakarat huolellisesti esimerkiksi vastuskuminauhoilla ja tee treenissä paljon erilaisia eristäviä liikkeitä pakaroille. Näistä suosikkejani ovat mm. pakarapotkut ja lantionnostot. Laiskasti aktivoituvalle lihaksille pidemmät toistomäärät ovat loistoidea. Toistomäärä voi olla jotain 10-30 toiston väliltä kun haetaan maksimaalista poltetta. Suosittelen ehdottomasti myös supersettejä. Esimerkiksi yhden jalan maastaveto yhdistettynä saman jalan pakarapotkuun on aika herkullisen kipristelevä yhdistelmä. Superseteillä toistomäärätkin kasvavat automaattisesti. Aluksi painojen ei tarvitse olla edes kauhean suuret, sillä paljon tärkeämpää on saada aikaan oikeassa lihaksessa oikeanlainen polte. Eli keskity aluksi pakaran aktivaatioon pienillä painoilla ja pitkillä sarjoilla, kunnes opit hermottamaan niitä.

 

Älä kiirehdi

Tunnustele liikettä ja kokeile siitä erilaisia tekniikoita, jotta löydät siitä itsellesi parhaiten sopivan version. Tee liikkeet oikeasti huolellisesti ja tietoisesti kiirehtimättä. Esimerkiksi lantionnostoissa (oli painoja tai ei) eksentrinen vaiheen eli laskuvaiheen tulisi poltella yhtä paljon kuin lantion ollessa yläasennossa huippusupistuksessa. Voit laskea negatiivisessa vaiheessa esimerkiksi rauhassa neljään.

Muista aina puristaa

Anatomisesti pakara työskentelee aina kun lantio ojentuu. Tämän kun ymmärsin niin opettelin kirjaimellisesti kotona peilin edessä puristamaan pakarat piukoiksi. Kyllä, kotonakin voi harjoitella treenaamista! Tämä on varmasti näyttänyt aivan superhölmöltä, mutta toimii. Seiso siis suorana ja työnnä lantio eteen vatsalihakset tiukkoina ja jännitä pakarat niin kovin rusinoiksi kuin saat. Hellitä hetkeksi ja toista uudelleen ja uudelleen. Sitten kun hallitsin tämän liikkeen hyvin, aloin löytämään persaukseni myös jopa kävellessä.

Toivottavasti näistä muutamasta vinkistä on teille yhtä paljon apua kuin niistä on minulle ollut!

 

Seuraa minua Facebookissa, Instagramissa tai Bloglovinissa.

Beauty tip: Avocado & banana facemask

Idea tähän luonnonmukaiseen kasvonaamioon lähti siitä kun mulla oli muutama päivä sitten todella harmittavainen päivä takana. Olen ottanut tällaisina päivinä tavaksi, että hemmottelen itseäni ja piristän mieltäni rankan päivän jälkeen tekemällä jotain mukavaa. Sen mukavan ei siis tarvitse olla mitään ruokaan tai materiaan liittyvää, vaan se voi olla ihan pieniä asioita, esimerkiksi kynsien lakkaamista omalla lempparilakallaan. Tai lempisarjaan uppoutumista syvälle paksuun vilttiin kääriytyneenä (en ehdi usein sarjoja katsomaan, joten siksi se on luksusta). Sellaista täysin omaa aikaa.

Tällä kertaa päädyin tekemään itselleni kasvonaamion. En aluksi millään meinannut keksiä miten sen tekisin, kun kylppärin kaapistakaan ei löytynyt yhtään tähän tarkoitukseen sopivaa tuotetta. No, jääkaapistapa löytyi! Tänään on siis jaossa reseptiä kirkastavaan ja koskeuttavaan kasvonaamioon, jonka ainekset löytyvät melkeinpä jo kotoa. Siihen tarvitaan vain avokadoa (omega-3, E-vitamiina sekä antioksidantit), hunajaa (antibakteerinen) ja liraus sitruunamehua (C-vitamiini) sekä banaania (beetakaroteeni ja kalium).

Avokado & Banaani -kasvonaamio

  • Avokado
  • 1 tl hunajaa
  • ½ sitruunan mehu
  • Banaani

Ohjeistus on superhelppo:
Sekoita raaka-aineet keskenään. Pese kasvot miedolla pesuaineella ja tuputtele kasvot puhtaiksi. Levitä naamio kasvoille. Anna sen vaikuttaa 10-15 minuuttia. Huuhtele naamio kädenlämpöisellä vedellä. Tadaa!

PS. Tämä kasvonaamio on sotkee aika paljon, joten ei ole yhtään hullumpi idea peittää hiukset esimerkiksi pyyhkeellä, jollet halua pestä niitä samana iltana.

This Avocado & Banana face mask is good for removing blemishes and brightening the skin. Both fruits are full of highly moisturizing and nourishing minerals that will benefit your skin. This little skin treat made my face soft and gave it lovely glow. I promise it doesn’t get easier than this! Everything you need is an avocado (great source of Omega-3, vitamin E & antioxidants), honey (antibacterial), lemon (vitamin C) and banana (beta-carotine and potassium).

Avocado & Banana Face Mask

  • Avocado 
  • 1 tsp honey 
  • Juice of half a lemon
  • Banana

This beauty tip is super easy:
Mix ingredients. Wash your face with mild soap and use a soft towel to pat it dry. Apply the mask to the entire face. Allow to absorb 10-15 minutes before rinsing off with lukewarm water without using any soap.

PS. This mask is quite sticky, make sure to pull back your hair to avoid your hair getting messed up with the mask.

If you like my posts, feel free to follow my blog on Bloglovin’, on Facebook or on Instagram.

Does the perfect body really exists

Aloitetaanko postaus kaunistelematta spoilaamalla vastaus? Vastaus on lyhyt ja ytimekäs: ei ole. Meillä naisilla, ja miksei miehilläkin, on käsittämättömän tarve tavoitella mahdottomia. Tai ainakin meillä nuoremmilla, jotka emme ole ehkä löytäneet vielä omaa itseämme ja kärjistetysti sanoen ainoa naisen vartalo, jonka olemme oman äitimme lisäksi nähneet, on se mitä saamme mediasta irti. Onneksi median paletti  tuntuu olevan jatkuvasti monipuolistumassa, mutta silti vaikeasti saavutettavia vartaloita (oli takana geenit, kova työ tai muut avusteet) pidetään vieläkin lähes poikkeuksetta tavoiteltavina. Tai ei meistä suurin osa varmaankaan oikeasti tavoittele mitään tietynlaista utopista vartaloa, mutta tuskastumme kyllä niiden kautta omaan normaaliuteemme. Saakeli kun tämä mekko olisi muuten täydellinen, mutta tää mun vatsamakkara pilaa tän kaiken. 

Mutta avaamaanpa postauksen aihetta tositarinan muodossa. Mua kiinnosti itseäni nuorempana erittäin paljon mallin työt. Se miksi kyseiset hommat kiinnostivat, sitä en tasan tarkkaa enää muista. Ehkä siksi, että olin aivan älyttömän kiinnostunut muodista ja televisiossa pyöri jatkuvasti Huippumalli haussa-ohjelma. Se jenkkiversio tietenkin. Sain unelman vietyä ajatuksen tasolta niinkin pitkälle, että pääsin näyttäytymään muutamissa arvostetuissa mallitoimistoissa.

Yhdessä mallitoimistossa todettiin heti aluksi mun pituuden, joka on muuten 173 cm, olevan aivan liian lyhyt ja lantiokin on aivan liian leveä. Muistan ikuisesti miten papereihin kirjoitettiin kissankokoisin kirjaimin lantion ympäryksen kohdalle 93 cm. Se varmaan ympyröitiin vielä punakynälläkin. Ehkä liioittelen. Kasvot olivat sentään persoonalliset. Olin ennen näyttäytymistä verrannut itseäni toimiston listoilla olevien samanpituisten tyttöjen mittoihin ja todennut niiden olevan meillä suurinpiirtein samat. Yhtäkkiä mittauksessa lantiolle pamahtikin viisi lisäsenttiä, joita sitten mittailin useaan kertaan kotona jälkikäteen vain todetakseni, että mittaus oli tehty jotenkin väärin. Loppujen lopuksi oli aivan sama miksi toimisto ei ollut kiinnostunut musta, sillä en olisi kuitenkaan täyttänyt alan vaatimuksia. Hoikkahan olin, mutta en tarpeeksi. Vartaloni ei ole ollut ikinä poikamaisen suora, vaan se on enemmänkin atleettinen. Olin vääränlainen. Tarinan opetuksena on se, että vertasin itseäni nuorena ja tyhmänä johonkin, mitä minun ei ollut mahdollista olla. Kuinka kuluttavaa, tuskastuttavaa ja täysin turhaa.

Fitness-kisojen myötä huomasin, että vartaloni on täydellinen juuri siihen. On reittä ja peppua, nyt salitreenamisen jäljiltä alkaa olla hartiaa ja olkapäätäkin. Ainakin vähäsen. Ja mä itseasiassa pidän olomuodostani sellaisenaan. Kilpailumielessä fysiikkalajeissa kroppa ei ole tietystikään ikinä valmis ja siinä urheilun suola onkin. On aina jotain kehitettävää, mutta se ei tarkoita ettei voisi olla samalla tyytyväinen ja rakastaa itseään. Ymmärrän kuitenkin siis hyvin jos tuskastuttaa tavoitella jotain minkä tavoitteleminen vie enemmän energiaa kuin antaa sitä. En missään nimessä sano, että ei saa tavoitella. Saa ja pitääkin, kunhan se antaa enemmän kuin ottaa.

Mulla on mennyt henkilökohtaisesti aika kauan hyväksyä, että olen hyvä juuri tällaisenä. Vartaloni ei ole täydellinen, mutta viihdyn muuten nahoissani. Ulkonäköni ei määrittele minua ihmisenä, tekoni ja sanani enemmänkin. Mulla voi olla hyvin selluliittiä reisissä ilman, että se tekee minusta huonompaa kuin kenestä muustakaan. Voin näyttää juuri siltä miltä tahdon ilman, että tuomitsen itseni vääränlaiseksi. Joku muu taas voi tuomita. Eri asia on se kiinnostaako mua se. Välillä toki mietin kun käyn kuntosalilla naisten salin puolella vilahtamassa, että näytänpäs näiden sirojen tyttöjen vierellä kauhealta mörssäriltä, mutta se on onneksi ohimenevää ♡

Täydellistä vartaloa ei siis ole olemassa, mutta normaaleita vartaloita on. Ja normaalius on myös täydellistä. 

Long story short – a perfect body doesn’t exist. Don’t get me wrong, there are some very beautiful people. We are just inundated with unrealistic images we see on media and place our hopes and dreams on the desire to one day look like them. With digital enhancement feeding the nation with images of perfect physiques, round butts, long legs and equal proportions many strive for this unachievable image. We are all built differently and our body’s won’t look same. Remember we are all perfect in our unique forms and should embrace ourselves completely as we are. Embracing your natural features and the shape you possess ♡

Shirt // Adidas (similar here)
Leggins // Six Deuce

 

Kuvat: Siiri Saarela
P
ostaus sisältää mainoslinkkejä

 

css.php